Tunturi E30 ユーザーズマニュアル

ページ / 72
64
K
Ä
Y
T
T
Ö
O
H
J
E
 
  
E
3
0
VIRTAJOHTO
Kytke muuntajan verkkojohto pistorasiaan 
ja muuntajan pistotulppa laitteen rungossa, 
takatukijalan yläpuolella olevaan pistokkeeseen. 
Virtajohdon liittimen suojaamiseksi johto kannattaa 
solmia siirtopyörän tukivarren ympärille. Tarkista, 
ettei virtajohto ole laitteen alla!
Irrota verkkojohto aina ensin kuntolaitteesta ja vasta 
sitten virtalähteestä. Kytke verkkojohto aina ensin 
virtalähteeseen ja vasta sitten kuntolaitteeseen. 
SÄÄDÖT
ISTUINKORKEUDEN JA -KALTEVUUDEN SÄÄTÖ
Säädä istuinkorkeus siten, että kun poljin on 
alaasennossa ja jalkasi on suorana, kantapääsi 
ulottuu polkimelle. Käännä säätönuppia ensin 
kierros vastapäivään. Pidä toisella kädellä istuimesta 
kiinni ja vedä toisella kädellä säätönupin takana 
olevaa avausvipua ulospäin niin, että istuinputki 
pääsee vapaasti liikkumaan ylös- ja alaspäin. 
Irrota ote vivusta kun istuinkorkeus on sopiva. 
Istuin loksahtaa paikalleen. Kiristä säätönuppi 
myötäpäivään. 
TÄRKEÄÄ! 
Varmista aina ennen harjoittelun 
aloittamista, että säätönuppi on kunnolla kiristetty!
Istuimen kiinnitys mahdollistaa kaltevuudensäädön 
sekä istuimen etäisyydensäädön käsituesta. Avaa 
istuimen kiinnitys kääntämällä istuimen alla 
olevaa lukitusvipua vastapäivään. Aseta istuin 
haluamaasi asentoon ja kiristä lukitusvipu tiukkaan 
myötäpäivään kääntäen.
KÄSITUEN SÄÄTÖ
Löysää käsituen säätönuppia käsitukiputken 
etupuolella ja säädä käsituen asento sellaiseksi, 
että polkemisasento tuntuu miellyttävältä. Kiristä 
säätönuppi tiukkaan. Käsituen monipuolisen 
muotoilun ansiosta voit harjoitella niin 
pystysuorassa kuin ylävartalolla eteenpäin 
nojatenkin. Muista kuitenkin aina pitää selkä 
suorassa.
MITTARIKULMAN SÄÄTÖ
Kallista mittarikulma siten, että näyttöjen näkyvyys 
on pituuteesi ja harjoitusasentoosi nähden 
mahdollisimman hyvä.
TUKIJALKOJEN SÄÄTÖ
Mikäli laite ei ole vakaa, säädä tukijalkojen alla olevia 
säätöruuveja sopivasti.
HARJOITTELU 
Harjoittelu kuntopyörällä on erinomaista aerobista 
liikuntaa, jonka perusideana on, että liikunta on 
sopivan kevyttä mutta pitkäkestoista. Aerobinen 
liikunta perustuu maksimaalisen hapenottokyvyn 
parantamiseen; se puolestaan lisää kestävyyttä ja 
kuntoa. Elimistön kyky käyttää rasvaa polttoaineena 
on suoraan riippuvainen sen kyvystä kuljettaa 
happea. Aerobinen liikunta on ennen muuta 
miellyttävää. Hien pitää nousta pintaan, mutta 
liikunnan aikana ei saa hengästyä. 
Liikkua pitäisi vähintään kolme kertaa 30 minuuttia 
viikossa. Näin saavutetaan peruskunto. Sen 
säilyminen edellyttää paria liikuntakertaa viikossa. 
Kun peruskunto on saavutettu, sen nostaminen 
on helppoa vain harjoituskertoja lisäämällä. 
Liikkeelle kannattaa lähteä rauhallisesti alhaisella 
poljentanopeudella ja pienellä vastuksella. 
Kova rasitus voi kuormittaa liikaa sydäntä ja 
verenkiertoelimistöä. Kunnon kohotessa vastusta 
ja poljentanopeutta voidaan vähitellen lisätä. 
Liikunnan tehoa voidaan arvioida sydämen sykkeen 
avulla.
SYKE
Olipa tavoitteesi harjoittelussa mikä hyvänsä, 
parhaaseen tulokseen pääset harjoittelemalla 
oikealla rasitustasolla.
SYKEMITTAUS KÄSIANTUREIDEN AVULLA
Käsisykemittaus hyödyntää käsituissa olevia 
antureita, jotka mittaavat sydämen lyönneistä 
syntyviä sähköisiä impulsseja. Mittaus käynnistyy 
koskettamalla molempia käsituessa olevia sensoreita 
yhtäaikaisesti. Luotettava pulssinmittaus edellyttää 
että iho on jatkuvassa kosketuksessa antureihin 
ja että sensoreita koskettava iho on hieman 
kostea. Liian  kuiva ja liian kostea iho heikentävät 
käsipulssimittauksen toimivuutta. Pyri pitämään 
mittauksen aikana yläkehosi ja kämmenesi rentoina 
ja mahdollisimman paikallaan.
TELEMETRINEN SYKEMITTAUS
Luotettavimmaksi sykkeenmittausperiaatteeksi on 
todettu langaton sykemittaus, jossa rintakehälle 
kiinnitettävän lähettimen elektrodit siirtävät 
sykeimpulssit sydämestä sähkömagneettisen kentän 
avulla mittarille.