Konica Minolta Camcorder Manual De Usuario

Ihmissilmä sopeutuu erittäin hyvin erilaisiin tilanteisiin. Tämän käyttöohjeen tausta näyttää
valkoiselta valaistuksen luonteesta riippumatta. Valokuvausjärjestelmät on huomattavasti
joustamattomampia. Kun valonlähde muuttuu, samalla muuttuu myös näkymän yleisväri -
loisteputket luovat usein vihertävän sävyn kuviin, hehkulamput tekevät kaikesta punakeltaista.
Silmien tavoin kameran valkotasapainon säädöt sopeutuvat erilaisiin valaistuksiin, jolloin kuvat
näyttävät luonnollisilta.

Yleisin valonlähteemme, aurinko, muuttaa väriään kellonajan ja sääolosuhteiden mukaan.
Auringonvalo on hyvin lämmintä lähellä horisonttia ja hyvin sinistä keskipäivällä. Valkotasapainon
esiasetus päivänvalolle (daylight) sopii kauniina, auringonpaisteisena päivänä. Kun sää on pilvinen,
värit ovat kylmempiä ja pilvisen sään asetus (cloudy) sopii paremmin. Kun pääasiallisena
valonlähteenä on sininen taivas pikemminkin kuin suora auringonpaiste, seurauksena on hyvin
sinisävyisiä kuvia. Silloin kannattaa käyttää varjoalueen valkotasapainoa (shade).

Keinovalo on pysyvämpää, mutta siinäkin on vaihteluja. Hehkulamppujen valo muuttuu sitä
lämpimämmäksi, mitä pienempi niiden wattimäärä on. Loisteputkien väriluokkia on useita.
Esisäädettyjä valkotasapainon asetuksia voi hienosäätää vastaamaan valonlähteiden eroavaisuuksia.

Joillain keinovalolähteillä on epäjatkuva spektri, joka tuottaa valokuviin hyvin luonnottoman värin.
Valkotasapainon säädöillä ei voida tasapainottaa mm. tehokkaita kaasupurkauslamppuja. Niiden
valossa esim. muotokuvia voi ottaa antamalla salaman valon hallita vallitsevaa valoa.
Tämäntyyppistä valoa sisältäviin maisemakuviin kannattaa valkotasapainoksi valita päivänvalon
esisäätö (daylight). 

+2,0 Ev
+1,0 Ev
±0,0 Ev

–1,0 Ev
–2,0 Ev

4X valon määrä
2X valon määrä

1/2 valon määrästä
1/4 valon määrästä

Laskettu valotus

Ev tarkoittaa valotusarvoa. Yhden Ev:n
muutos säätää kameran laskemaa
valotusta kertoimella kaksi. Ev:n ja
”aukon” muutosta käytetään identtisinä
termeinä.

Valokuvaus voi olla palkitseva harrastus. Se on laaja ala, jonka sääntöjen oppiminen voi viedä
vuosia. Kuvien ottaminen ja taianomaisen hetken vangitseminen on kuitenkin vertaansa vailla oleva
nautinto. Seuraavassa on lyhyt johdatus eräisiin valokuvauksen perusperiaatteisiin.

Objektiivin aukko ei säätele vain valotusta, vaan myös
syväterävyyttä; aluetta, joka ulottuu lähimmästä terävästä
kohteesta kaukaisimpaan. Mitä suurempi aukkoarvo on, sitä
suurempi on syväterävyys ja sitä pidempi on valotukseen
tarvittava suljinnopeus. Mitä pienempi aukkoarvo on, sitä
kapeampi on syväterävyysalue ja sitä nopeampi suljinnopeus
tarvitaan valotukseen. Yleensä maisemakuviin tarvitaan suuri
syväterävyys (suuri aukkoarvo), jotta sekä etuala että tausta
piirtyisivät terävästi, ja muotokuvissa käytetään vähäistä
syväterävyyttä (pientä aukkoarvoa), jotta kuvattava erottuisi hyvin
taustastaan.

Syväterävyys vaihtelee myös polttovälin mukaan. Mitä lyhyempi
polttoväli on, sitä suurempi on syväterävyys; mitä pidempi
polttoväli on, sitä vähäisempi on syväterävyys. 

Suljinnopeus ei säätele vain valotusta, vaan myös kameran kykyä
pysäyttää liike terävänä. Lyhyet suljinajat sopivat
urheilukuvaukseen. Pitkiä suljinaikoja voi käyttää esittämään liike
valuvana, kuten esim. vesiputouskuvassa. Jalustan käyttö on
suositeltavaa hitailla suljinnopeuksilla.

Kun haluat tarkastella tilannetta kriittisesti, ota testikuva. Kuvan
voi poistaa, jos se ei kelpaa.